In English
SuomeksiKarpalo
Karpalo on soilla kasvava, maanmyötäinen suikertava varpu. Meillä kasvaa kaksi karpalolajia tavallinen eli isokarpalo (Vaccinium oxycoccus) ja pikkukarpalo (V. microcarpum). Isokarpalon marjat ovat halkaisijaltaan 1-1,5,cm ja pikkukarpalon miltei puolta pienemmät. Isokarpalon varpukin on valtava pikkukarpaloon verrattuna, 10–80 cm ja pikkukarpalolla vain 10–30 cm. Molemmat lajit ovat yleisiä lähes koko maassa, mutta pikkukarpalo kasvaa kuivemmilla soilla kuin isokarpalo ja on yleisempi Pohjois-Suomessa.
Poiminta-aika
Karpalot kypsyvät vasta syys-lokakuun vaihteessa ja marjoja voi kerätä lumen tuloon asti. Karpaloa kannattaa poimia vasta muutaman pakkasyön jälkeen, sillä pakkanen vie osan marjojen kirpeydestä. Karpalo sisältää paljon sitruuna – ja bentsoehappoa, siksi se säilyy hyvin. Korkea pektiinipitoisuus tekee karpalosta erinomaisen hyytelömarjan.
Terveysvaikutukset
C-vitamiinia karpalossa on 14-20 mg/100g. Karpalo sisältää paljon antioksidantteina toimivia fenoliyhdisteitä, erityisesti flavonoleja. Väestötutkimuksissa flavonolien runsaan saannin on todettu vähentävän sepelvaltimotaudin, aivohalvauksien ja keuhko -ja mahasyövän esiintyvyyttä.
Karpaloa on käytetty myös lääkinnällisissä tarkoituksissa. Merimiehillä on ollut mukanaan karpalososetta C-vitamiinin puutosta, keripukkia torjumaan. Bentsoe- ja sitruunahapon lisäksi karpalossa on puolukan tavoin antibioottisia yhdisteitä. Karpalomehulla on lääkitty virtsarakkotulehdusta sekä maha- ja suolistovaivoja. Karpalososetta on käytetty myös imeväisten sammaksen hoitoon.
