In English
SuomeksiItävalta
Keskellä Eurooppa sijaitseva Itävalta on teollisuusmaa, jossa vierailee vuosittain runsaasti turisteja Alppien ansiosta. Äärioikeistolaisilla liikkeillä on maassa huomattava kannatus.
Maantiede
Itävalta on pinta-alaltaan pieni valtio keskellä Eurooppaa. 60% maasta on vuoristoa. Maan koillis- ja itäosissa maasto on tasaisempaa. Idässä osittain Unkarin puolella sijaitsee myös Itävallan suurin järvi Neusiedler, joka on valittu myös Unescon maailmanperintökohteeksi rikkaan eläimistönsä vuoksi. Euroopan toiseksi pisin joki Tonava virtaa Itävallan pohjoisosien halki, jonka varrella on useita vesivoimaloita.
Historia
Vuonna 962 Itävallan alueesta tuli Pyhän saksalais-roomailasen keisarikunnan osa. Keisarikunta hajosi vuonna 1806, jolloin Itävalta-Unkarin keisarikunta syntyi. 1800-luvun loppua kohden kehittyi myös poliittinen sionismi, jonka tavoitteena oli juutalaisten kansallisvaltio. Samanaikaisesti poliitikot Itävalta-Unkarissa alkoivat kohdella juutalaisia toisen luokan ihmisrotuna. Tässä ympäristössä kasvoi myös Adolf Hitler. Vuonna 1914 Itävalta-Unkarin kruununprinssi murhattiin Sarajevon laukauksina tunnetussa selkkauksessa. Tapahtumat olivat lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle. Myöhemmin nrljän vuoden päästä Itävalta-Unkari ja Saksa hävisivät sodan, mikä johti Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin hajoamiseen. Kovat olosuhteet maailmansotien välisenä aikana johtivat poliittisen liikehdinnän voimistumiseen ja fasistien valtaannousuun Saksassa vuonna 1934. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta liitettiin Saksaan, ja maa taisteli saksalaisten puolella toisessa maailmansodassa. Itävallassa ei ole vieläkään käsitelty julkisesti toisen maailmansodan aikaisia asioita samalla tavalla kuin Saksassa - osittain siksi, että liittoutuneet maat asettivat Saksan yksin vastuuseen sodasta ja natsismista.
