In English
SuomeksiChili
Chilit ovat eräitä vanhimmista ihmisen hyötykäyttämistä ja viljelemistä kasveista. Vanhimmat chilin asutuslöydöt Etelä-Amerikassa ajoittuvat yli 8000 vuoden taakse. Chilit ovat vitamiinipitoisimpia hedelmiä maailmassa, niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja, sekä A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia.
Chili ja paprika tarkoittavat samaa asiaa, Capsicum-suvun kasveja. Chiliksi tai maustepaprikaksi kutsutaan yleensä kasvin tulisia muotoja, paprikoiksi mietoja ja isokokoisia, makeita lajikkeita. Kaikki tunnetut paprikat ovat syötäviä.
Historia
Chili on varmuudella peräisin Etelä-Amerikasta, mutta tarkka sijainti on kuitenkin kiistanalainen – hyvin luultavasti kuitenkin Bolivian ympäristö.
Chili on levinnyt ensin koko Etelä-Amerikkaan, sitten Väli-Amerikkaan, mistä Pohjois-Amerikkaan
Yleisesti otaksutaan, että chilin toi Eurooppaan Kristoffer Kolumbus. Muun muassa Ruotsista on löydetty erittäin vanhoja jälkiä luultavimmin capsicum frutescens -lajin chilipaprikoista. Näyttääkin siltä, että niin viikingit kuin muutkin tutkimus- ja kaupparetkiä harjoittaneet kansat ovat tunteneet paprikan ainakin lääkerohtona pitkälti yli tuhannen vuoden ajan.
Tulisuus
Chilien tulisuuden aiheuttavat kapsaisinoidit, joita tunnetaan kuutta erilaista. Tunnetuin kapsaisinoidi on kapsaisiini, joka vastaakin yleensä suurimmasta osasta chilien poltteesta.
Eri ihmiset kokevat tulisuuden erilailla. Tulista syömällä toleranssi kuitenkin kasvaa nopeasti ja jälkeenpäin voi vain ihmetellä, miten jalapeñon siivu pystyi olemaan joskus niin tulista.
Asteikon chilien tulisuuteen kehitti tohtori Wilbur Scoville vuosina 1910-1912 – asteikkoa kutsutaankin nimellä Scovillen asteikko. Scovillen asteikolla mitataan chilin tulisuutta laimentamalla murskattua chiliä sokerivedellä. Kun testiraati (yleensä viisi henkilöä) ei enää havaitse tulisuutta, osoittaa lisätyn sokeriveden määrä suhteessa chiliin suoraan Scoville-asteet. Vihannespaprikassa ei ole polteta aiheuttavia kapsaisinoideja, joten sen Scoville-aste on 0, kun taas habanerossa Scovilleja voi olla esimerkiksi 200 000 – eli yksi habanero vaatisi 1000 litraa sokerivettä, jotta poltetta ei havaitsisi.
