In English
SuomeksiAfganistan
Afganistan on Keski-Aasiassa sijaitseva köyhä sisämaavaltio, jossa on käyty veristä sisällissotaa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Afganistanin väkiluku on yli 30 miljoonaa ja suurin osa väestöstä on alle 20 vuotiaita. Kabul on Afganistanin pääkaupunki.
Maantiede
Suurin osa Afganistanin maastosta on vaikeakulkuista vuoristoaluetta, jonka korkeat huiput nousevat melkein 7000 metrin korkeuteen. Suuret joet kuten Amu-darja ja Helmand virtaavat maan läpi matkallaan läpi Keski-Aasian. Iso osa maata on miinoitettu tai viljeltäväksi kelpaamatonta suuren raskasmetallipitousuuden takia. Vähäiset metsäalueet ovat viime vuosina harventuneet entisestään kontrolloimattomien hakkuiden seurauksena.
Historia
1700-luvulla afgaanit taistelivat persialaisia vastaan onnistuen karkoittamaan heidät, mutta persialaiset palasivat kunnes pataani-heimon päällikkö Ahmad Shah Durran yhdisti afgaaniheimot ja Afganistan itsenäistyi vuonna 1747 monarkiana. 1800-luvulla venäläis- ja brittijoukot taistelivat strategisesti tärkeästä alueesta. Afgaanit pitivät pintansa, mutta 1878 britit tekivät Afganistanin emiiristä Venäjää vastaan puskurivaltion. Vuonna 1919 afgaanit saavuttivat sodassa täyden itsenäisyyden. Kuningas Amanullah yritti uudistaa maata Turkin presidentti Atatürkin mallin mukaan, mutta hän sai vastaansa hengelliset johtajat ja heimopääliköt. Seurasi sisällissota, vallanvaihdos ja kahden hallitsijan murhat. Vuonna 1933 valtaan nousi Mohammad Zahir. Hän solmi tiiviit suhteet Pakistaniin ja salli puolueet. Zahir syrjäytettiin vuonna 1973, jolloin valtaan nousut entinen pääministeri Mohammed Daoud julisti maan tasavallaksi. Yksinvaltainen presidentti surmattiin vuonna 1978 kommunistiupseerien vallankaappauksessa. Neuvostoliittoon tukeutunut kommunistihallinto aloitti maareformin ja lukutaitokampanjan. Uskonnonharjoitusta rajoitettiin ja naisten asemaa parannettiin, mikä herätti muslimipapistossa ja heimopäälliköissä vastustusta. Jo 1979 ajauduttiin sisällissotaan ja neuvostojoukot saapuivat maahan. Pakistanin, Saudi-Arabian, Iranin sekä Yhdysvaltain tukemat muslimisissit (mujahedit) saivat viimeiset neuvostojoukot poistumaan maasta 1989 ja 1992 Kabulin hallinto kukistui. Sota oli puolen miljoonan afgaanin hengen ja pari miljoonaa oli paennut pois maasta. Seurasi kapinallisten sotapäälliköiden keskinäinen valtataistelu, johon myös naapurimaat ja Saudi-Arabia eri osapuolten tuella osallistuivat. Taliban-liike valtasi Kabulin vuonna 1996. Taliban hallinto hallitsi laajimmillaan noin 90% maasta. Pohjois-Afganistania kuitenkin hallitsi voimansa yhdistäneiden heimopäälliköiden Pohjoisen liitto. Syyskuussa 2001 Afganistanissa päämajaansa pitänyt, entisen saudiliikemies Osama bin Ladenin johtama terroristiverkosto al-Qaida iski Yhdysvaltoihin, jonka seurauksena Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi maahan ja Taliban-hallinto kukistettiin.
